tiistai 11. heinäkuuta 2017

Ikkunoiden pelastus

Kun ottaa urakaksi tuollaisen aavistuksen hyljätyn oloisen tönön, ensimmäisenä tietysti haluaa pysäyttää mahdollisen rappeutumisen, mitä sää ja tyhjillään olo saavat aikaiseksi. Meillä tilanne on siinä mielessä hyvä, että kriittisiä hommia ei ole kovin montaa. Vaikka huopakatolla kasvaa sammalta ja ulkoseinien maalipinta hilseilee paikoin rajustikin, niitä ehtii katsella vaikkapa tulevana kesänä.

Tämän kesän tärkein homma on ikkunat. Talon alakerrassa on kaiken kaikkiaan (kuisti pois lukien) kuusi ikkunanreikää, joista kaikki ikkunanpuitteet ovat enemmän tai vähemmän hilseilleet maalia pois ja alla oleva puu alkaa harmaantumaan.


Alunperin mielessä oli irroitella ikkunoita, mutta koska tuuleusikkunoita lukuunottamatta ikkunat oli naulattu karmeistaan kiinni, päätettiin tehdä työ yhdellä kiipeilyllä per ikkuna ja käsitellä ulkopinta ulkoa käsin. Saahan sitä myöhemmin sisäpuolelta ottaa sisälasin irti ja sitä kautta korjata myös ulkolasin sisäpuolen. Joka tapauksessa se ulkopinta on se kaikista kriittisin.

Homma alkoi keittiön ja keittiön takaisen kammarin ikkunoista. Tuuletusikkunat irti, kaikki irtonainen maali raapalla pois ja hionta karkealla paperilla perään. Jos lasin rimoitus on lahoa niin irti ja ekan maalikerroksen jälkeen kittiä perään.

Kahden työpäivän päätteeksi sekä keittiön että keittiön takana olevan kammarin ikkunat on nyt kahteen kertaan maalattu ja keittiön ikkunoiden alalaidassaki lepää jo kitti odottamassa viimeistä maalikerrosta päälleen.


Pikkuhiljaa etenee, kohta kolmasosa laseista käyty. Perjantaina saadaan nuohooja paikalle koluamaan ja tarkastamaan hormit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti