torstai 20. heinäkuuta 2017

Saa lämmittää!


Meidän kesäpaikkatyömaallamme on yhteensä kuusi hormia, ja saman verran tulipesiä leivinuunin, liitan, kahden pönttöuunin, kiukaan ja saunan padan muodossa. Kaikkien niiden kunnosta pitää olla selvillä ennen kuin yhteenkään pesään uskaltaa tuikata tulia alle. Ja ennen kuin pääsee lämmittämään, ei pääse paikan päälle viettämään yötä ja sitä rataa.


Noh, nuohooja kävi viime viikon perjantaina tutkiskelemassa ja... noh, nuohoamassa hormit läpi, ja pienen alkumetsästelyn (piipussa on seitsemän reikää joista neljä on varsinaisia hormeja) jälkeen saatiin ensin talon tulisijat putsiin ja varsin nopeasti perässä sauna.

Ja valittamista ei löytynyt, oikeastaan päinvastoin! Hormien kunnosta ei isommin juteltu lainkaan, mutta uuneja putsaillessa nuohooja tuumi, että harvoin (etenkään pönttöuunien kohdalla) näkee noin hyväkuntoisia tulisijoja. Sisäinen kunnostaja nosti tässä kohtaa kädet pystyyn ja tuuletti, kun melkoinen paino tipahti selästä pois. Päästään saunomaan! Päästään lämmittämään! Päästään yöpymään!


Ja tässä viikon aikana onkin pari tulisijaa jo koestettu. Tuvan takana olevan kammarin todettiin lämpiävän oikein hyvin maanantaina ja liitassa oli tulet tänään. kyllä tuohon huusholliin lämpöä saadaan!

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Laskuja ullakolla


Kun ostaa vanhan talon täynnä tavaraa, pääsee mielenkiintoiselle löytöretkelle Suomen lähihistoriaan. Pari vanhaa kolikkoa, vau! Sinappilasi! Hienot vanhat pihdit, emaliämpäri ja Anita Hirvosen nimikirjoitus.

Myös taloonsa pääsee tutustumaan uudella tavalla kun sadepäivänä järjestelee ullakkoa. Vanhoja kirjekuoria monenlaisilla osoitteilla, kaikki johtivat kuitenkin samaan taloon,  vanhoja maalipurkkeja joiden kylkien läiskistä tunnistimme alakerran lattiat ja keittiön kaapinkahvat. Hienoin löytö olivat saunamme rakennustarvikkeista kirjoitetut laskut: ne aiomme kehystää ja laittaa esille saunan pukuhuoneeseen.

Toisaalta tutkimusretki on hiukan kiusallinen ja surullinenkin. Talon alkuperäisten asukkaiden papereita tulee vastaan tuon tuosta. Osan siirrämme säästettävien pinoon, osa siirtyy suoraan jätesäkkiin odottamaan polttamista. Kun jälkipolvia ei ole, papereiden, palkintojen ja muistojen viimeiseksi selvittäjäksi voi näköjään päätyä kuka tahansa. Vähän surullinenm tehtävä.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Ikkunoiden pelastus

Kun ottaa urakaksi tuollaisen aavistuksen hyljätyn oloisen tönön, ensimmäisenä tietysti haluaa pysäyttää mahdollisen rappeutumisen, mitä sää ja tyhjillään olo saavat aikaiseksi. Meillä tilanne on siinä mielessä hyvä, että kriittisiä hommia ei ole kovin montaa. Vaikka huopakatolla kasvaa sammalta ja ulkoseinien maalipinta hilseilee paikoin rajustikin, niitä ehtii katsella vaikkapa tulevana kesänä.

Tämän kesän tärkein homma on ikkunat. Talon alakerrassa on kaiken kaikkiaan (kuisti pois lukien) kuusi ikkunanreikää, joista kaikki ikkunanpuitteet ovat enemmän tai vähemmän hilseilleet maalia pois ja alla oleva puu alkaa harmaantumaan.


Alunperin mielessä oli irroitella ikkunoita, mutta koska tuuleusikkunoita lukuunottamatta ikkunat oli naulattu karmeistaan kiinni, päätettiin tehdä työ yhdellä kiipeilyllä per ikkuna ja käsitellä ulkopinta ulkoa käsin. Saahan sitä myöhemmin sisäpuolelta ottaa sisälasin irti ja sitä kautta korjata myös ulkolasin sisäpuolen. Joka tapauksessa se ulkopinta on se kaikista kriittisin.

Homma alkoi keittiön ja keittiön takaisen kammarin ikkunoista. Tuuletusikkunat irti, kaikki irtonainen maali raapalla pois ja hionta karkealla paperilla perään. Jos lasin rimoitus on lahoa niin irti ja ekan maalikerroksen jälkeen kittiä perään.

Kahden työpäivän päätteeksi sekä keittiön että keittiön takana olevan kammarin ikkunat on nyt kahteen kertaan maalattu ja keittiön ikkunoiden alalaidassaki lepää jo kitti odottamassa viimeistä maalikerrosta päälleen.


Pikkuhiljaa etenee, kohta kolmasosa laseista käyty. Perjantaina saadaan nuohooja paikalle koluamaan ja tarkastamaan hormit.

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Saunapuhdas



Tänään saimme Jokelan saunan pestyä loppuun. Samalla pesin myös pukuhuoneen ja sen porstuan/mysteerihuoneen, joka myös on saunarakennuksessa.

Ja oi, sauna on ihana. Lämmitin kiukaankin, että sain saunan kuivumaan ja se tuoksui niin hyvältä! Ikkunasta näkyi kesäinen pelto ja tuulessa huojuvia koivuja. Pesuvesi valui lattiakaivoon aluksi melkein pikimustana, mutta puhdasta tuli. Saunan kuivuttua en malttanut olla nostelematta pesuvateja ja löylykiulua ensimmäistä saunomiskertaa odottelemaan.


Puuvillapyyhkeet ClassOhlsonilta, löylykiulu ja -kauha Kontista, alunperin Kodin1:stä. Muut tavarat löytyneet pitkin tonttia. 


Sauna on aika hyvässä kunnossa. Lauteet kaipasivat hiukan uudistusta, ainakin vähän kaiteita ja suojauskäsittelyä, mutta muuten sauna on varsin valmis. Ainakin pienemmälle tytölle pitää hankkia jonkinlainen amme ja pesuaineille tuunata jonkinlainen kori. Ja talolta pitää tuoda saunalle vielä ainakin puukori ja pari ämpäriä pesuvesille.

Mysteerihuone ja saunaan vievä ovi 

Pukuhuone saunasta nähtynä 
Saunan pukuhuone on ensimmäinen huone, joka saa maalia ylleen. Siellä on aika paljon kaikenlaisia kolhuja ja ruuvinreikiä, joita pitää paikkailla, ja siinä samalla voisi vaihtaa seinien värityksenkin. Samalla pukuhuoneessa ennen olleet 90-luvun muoviset säilytyskorit ja peilinkehykset vaihtuvat vähän perinteisempiin materiaaleihin. Ikkunan allekin löytyi juuri sopiva vanha penkki niinkin kaukaa kuin mysteerihuoneesta romukasan alta.



Ensimmäiset löylyt suunnittelimme säästävämme siiheksi, kun vietämme ensimmäisen yön Jokelassa, ilmeisesti jo tänä kesänä! Jee!

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Ensimmäinen juhannus


Juhannuksena saimme pestyä talon sisältä melkein loppuun ja tyhjennettyä saunarakennuksen: kunhan tulisi lämpimämpi päivä, pääsisimme kuuraamaan senkin. Tekemistä olisi vaikka kuinka, mutta yritämme ottaa tämän rauhallisesti, ovathan kuvioissa kuitenkin lapsetkin.

Mutta muuten otimme rennosti. Ihmettelimme pihan kukkivaa sireeniä, kuuntelimme tuvan radiosta Radio Suomea ja lähdimme sitten saunaan ja iltaa viettämään sukulaisten luokse.

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Saunalla ensimmäistä kertaa

Kun kävimme katsomassa taloamme Jokelaa, emme päässeet tutustumaan pihasaunaan koska sen lukkoon ei ollutkaan mukana avainta. Kätyrimme kävi sitten paikalla jälkikäteen ja soitteli, että sauna on todella hyvässä kunnossa, "ainakin paljon paremmassa kuin talo". No siihen ei toki paljoa vaadittukaan. ;)


Saunaan mennessä on ensimmäisenä tällainen iso... huone. Tunnustan tyhmyyteni, tälle on olemassa jokin nimikin, joka ei ole porstua eikä eteinen. Huoneessa on kuitenkin vesipata ja iso puulaatikko, penkki ja vanha pesukone, ja siitä on pääsy pukuhuoneeseen ja saunaan.

Tämä mysteerihuone pitäisi tyhjentää. Huoneessa on lattiakaivo ja olemme suunnitelleet ikkunan alle tiskauspöytää, lämpimän veden saisi näppärästi padasta ja vedet voisi vetää putkella lattiakaivoon. Astiat voisi kuljettaa korissa talolta saunalle pestäväksi ja taas takaisin, mieluummin ehkä niin kuin kantaa vettä ämpärissä talolle, pestä astiat lavuaarittomassa keittiössä, kuivata astiat käsin ja kantaa sitten likavesi taas pois.


Pukuhuone pitäisi tyhjentää ja kuurata. Haluaisimme kyllä maalata seinät jollain vaaleanharmaalla värillä. Penkkikin pitäisi tehdä ja etsiä jostain, vaihtaa hiirien repimä matto ja verho, mutta muuten huone lienee parhaimmassa kunnossa vapaa-ajanasunnollamme.

Kaikki nuo muovihäkkyrät pitää myös irrottaa. Emme ole mitään muovihysteerikkoja, mutta Jokelaan haluamme muovin sijaan mahdollisimman paljon perinteisempiä materiaaleja.


Sauna on laiteltu 15 vuotta sitten ja se on ollut vähällä käytöllä joten se on suht siisti. Lauteet tosin on tehty lapsettomalle perheelle ja kaipaavat tuunausta, ainakin kaidetta pitäisi tehdä ja vähän mietin lauteittenkin muokkaamista. Ja juuriharjaa täälläkin kaivataan.

Ja kun jossain kohtaa päästään saunan ulkopuolen kimppuun, niin olisikohan punainen tai tummanharmaa sauna kiva? Ympäristö pitäisi myös raivata, ja tehdä jonkinlainen vilvoittelupaikka: en sitten tiedä, olisiko se sitten ihan pieni patio vai vain sora/luonnonkivialue oven edessä.


Saas nähdä, päästäänkö saunomaan vielä tämän vuoden puolella edes yhden kerran, vaikka edes noilla puutteellisilla lauteilla. Jos ensi vuonna sitten ehtisi nakutella kaiteet ja muut paikoilleen. Odottelemme kyllä jo kovasti oman saunan löylyjä, kiuasmakkaraa ja saunamehuja pukuhuoneessa!

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Ulkosuunnitelma


Tämän projektimme tontilla on aiemmin ollut metsää. Tiheää kuusimetsää. Ilmakuvasta näkyy tosin myös, kuinka talon, ladon ja saunan välillä on ollut selkeä piha-alue omenapuineen ja nurmineen.

Nyt tilanne on vähän toinen. Omenapuista suurin taitaa olla kuollut, piha-alue on rajusti pusikoitunut ja se piha-alue on koivun, kuusen ja pihlajan peitossa. Kaikki polut, poislukien talon ja saunan välinen, ovat ummessa.

Kunhan talo saadaan sisältä siistiksi ja ulkoa pelastettua ainakin ikkunanpuitteiden osalta, lienee aika suunnata katse pihan kimppuun. nykyisessä kunnossa pihalla ei oikeastaan voi olla ihan kuistin liepeitä lukuunottamatta, ja esimerkiksi kaivolle saa luovia tiensä puuntaimien läpi. Vähemmän kevyttä raivausta ja sen jälkeen juurakoiden katkomisia niin luulisi tuon pihamaan elpyvän vielä vanhaan loistoonsa. Pari koivua ajattelin jättää pystyyn ihan pihapuiksi,sekä tietysti kaikki omenapuut, jotka vielä elonmerkkejä osoittavat. talon pielukset tosin tarvitsevat raivausta melko pikaisestikin, koska talon seinustoille pääsy on nykyisellään vähän vaikeaa.


Jos ollaan nopeita, saattavat raparperitkin selvitä.